Ennakko-odotukset puhujista olivat nollassa, joten avoimille silmille ja korville oli käyttöä. Koska oma yrittäjyyshenkisyys vielä uinuu jossakin sieluni sopukoissa, oli viikonloppu hyvinkin avartava. Luonneloitsijoina loistivat Jari Sarasvuo, Juhani Töytäri, Juhana Torkki, Hans-Peter Siefen ja Varapuun kaverit. Voin vielä myöhemmin kirjoitella tarinaa puhujista lisää, nyt vain pinnallinen raapaisu ja päällimmäiset fiilikset sekä liikkeelle lähteneitä ajatuksia.
Jari oli hyvä. Tempaisi mukaan kuuntelemaan. Asiat olivat minulle tuttuja, ei tätä päivää suurempia ihmeitä. Iloa herätti erityisesti kaverin nöyryys – entinen kukkoilija oli ilmeisesti oppinut jotakin matkan varrella. Perustotuuksien oivaltamisen eteen on joku muukin tehnyt viime vuosina töitä, ei vain allekirjoittanut koko maailmaa rakastava yksinhuoltajaäiti.
Ihminen on psykofyysissosiaalinen kokonaisuus. Sarasvuon käyttämät termit samasta asiasta olivat: elimistö/aineenvaihdunta, heimo/verkostoituminen sekä mieli. Nämä kun vielä suhteutetaan työhön portaat menevät seuraavalla tavalla; työ, leikki ja rakkaus.
Saravuo korosti myös sitä, kuinka ihmisten mielen tasapainottomuudet ovat yhtä kuin mielenterveysongelma. Samoilla linjoilla ollaan. Mielestäni koko nykyinen yhteiskunta on aikamoinen sumppu eriasteisia mielenterveysongelmia. Ihmiset eivät välitä mielestään. He uskovat fyysisyyteen ja mentaalisuus vain kelluu siinä mukana. Kokonaisvaltainen panostus hyvinvointiin on utopia. Purkkisardiinipihvit À la carten huippuna eivät luo uskottavuutta ravintolasta.
Yhteiskunta arvostaa hyvinvointia, mutta yksilön hyvinvoinnista ei oteta yhteiskunnallista vastuuta. Välittäminen ei näy päätöksissä. Kehityksen lopputuloksena ovat yksilöinä pahoinvoivat nuoremme. Tässä on ristiriita pahemman luokan epäyhtälö. Jatkuvat puheet eivät riitä, ruohonjuuritasolla tarvitaan toimintaa. Tiedostaminen on askel eteenpäin, mutta kuka pistää koneiston liikkeelle.
Listaus mieleenpompahtaneita lausahduksia Sarasvuon puheista:
- Meidän ongelmat ovat eriasteisia vastuuttomuuden tiloja.
- Elämä saastuu nautinnoita – ilon eteen pitää tehdä töitä.
- Oma huomio; Itse sanoisin iloa onneksi ja ohjenuorana pitäisin ajatusta missä nautinnon ja onnen erottaminen puntaroidaan kysymyksellä: Johtaako tämä tekoni pysyvään onneen?
- Järkevä tekeminen on parempi kuin suuri saavutus.
- Kytketään ihmiset rajaan ei rinnan.
- Pidä kanavat auki.
