Väreillä on myös kulttuuriin sidonnaisia merkityksiä. Länsimaissa määrätyt värit yhdistetään aina tiettyihin yhteyksiin. Värivalinnoilla vaikutetaan mieleemme. Ei ole sattumaa että sairaaloissa käytetään paljon vihreää väriä, tai TV:n uutistenlukijoiden taustavärinä on sininen.
Tiedän raskaan elämänjakson jälkeen tarvitsevani erityisesti keltaista. Sininen väri puolestaan on ollut aina inhokkini lukuun ottamatta syvää indigonsineä. Tosin lähiaikoina minulla on ollut erityinen mieltymys yhdistää kirkasta ultramariiniin taittuvaa taivaan sinistä siennan ruskeaan. Näiden värien yhdistelmä rauhoittaa ja ne sointuvat luonnon harmoniaan. Voi olla, että tämän kesän kuumat päivät ovat tuoneet tarpeen juuri tämänkaltaiselle värien yhdistämiselle.
Pidän murretuista väreistä. Luonnossa esiintyvät väriyhdistelmät ovat usein jo sinänsä valmiita taideteoksia. Mitä kaikkea saammekaan kokea ja nähdä, perhosten siipien kauniit kuviot, vesien hiomat kivien pinnat ja mitä kummallisimmat taivaan pilvien muodot ja sävyt. Niiden katseluun en varmaan kyllästy ikinä.
Näihin aikoihin vuodesta lapsena odotin jo innolla ruska-aikaa. Vietin paljon aikaa metsäpoluilla keräillen niitä ah niin värikkäitä syksyn lehtiä. Kirjan välit pursuilivat mitä kummallisimpia värikirjoja, joita säilytettiin kuin suuriakin aarteita. Toivonkin sydän pamppaillen taas kerran lapsenmielelläni kaunista väriloistoa tulevalle syksylle.
Lisää väreistä voi lukea vaikka Colorian sivuilta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti