Innostuin eilen piirtämään, ensin töissä ja sitten vielä illalla kotona. Jatkoin piirtämistä myös töissä tänään. Nytkin tekisi mieli taas tarttua kynään.
Kaikki alkoi siitä, että minulla on työn alla töissä erään pakkauksen suunnittelu, joka vaati käsin piirrettyä graffaa. Siispä kaivoin lyijykynäsarjan naftaliinista ja aloin hommiin. Periaatteessa olisin suoriutunut siitä myös Illustratorilla, mutta kynällä piirretyn viivan jälki on vain elävämpää, joten valitsin sen. Päätös oli oikea. Design on vielä kesken, mutta uskon, että se tulee toimimaan.
Piirrän kausittain. Joskus menee puolinkin vuotta, etten tartu kynään jotain luodakseni. Graafisen suunnittelun toteuttaminen on tehty nykyisin aika helpoksi. Softat kehitetään versio versiolta monipuolisemmiksi. Piirtoalustat ja kosketusnäytöt ovat tuoneet sähköisen viivan luonnin mahdolliseksi, mutta ne eivät korvaan autenttista jälkeä.
Valkoinen paperi ja kynä on kyllä lyömätön yhdistelmä. Joskus hurahdan piirtämään tuntikausiksi. Ajantaju katoaa, kun mieli keskittyy olennaiseen. Piirtäminen on minulle tavallaan luontainen mielen keskittymisharjoitus, jota olen tehnyt pienestä saakka, Zen-kalligrafiaa vastaava meditatiivinen harjoitus.
Ystävälläni on tapana sanoa leikkimielisesti, kun ihminen on stressaantunut, että suosittelen sinulle joogaa ja meditaatiota. Voisin lisätä listaan myös piirtämisen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti